Taitoharjoittelusta ja taidon oppimisesta

Ilma-akrobatia on hyvin pitkälti taidon oppimista ja taidon oppiminen taas vaatii paljon toistoja. Taidon oppimisen ja urheiluvammojen ehkäisemisen kannalta näiden toistojen tulisi olla hyviä ja laadukkaita. Ainoa tapa tehdä laadukkaita toistoja, on olla riittävän vahva tekemään niitä. Vahva urheilija kykenee tekemään enemmän laadukkaita toistoja.

Niittykangas 2021

Taidon oppimisen teorioista

Taidon oppimista tarkastellaan usein erilaisten oppimisteorioiden avulla. Yleisimpiä teorioita ovat Fittsin ja Posnerin kolmevaiheinen teoria ja Romiszovskin viisivaiheinen oppimisen malli.

Fittsin ja Posnerin oppimisteoria

Fittsin ja Posnerin teoria sopii hyvin etenkin voimaharjoittelun liikeoppimisen tarkasteluun.

Teorian mukaan ensimmäinen oppimisen vaihe on kognitiivinen vaihe, jonka aikana pyritään muodostamaan käsitys suoritettavasta tehtävästä. Tässä vaiheessa yksilö ymmärtää kokonaisuuden, mutta käytännössä vielä tekee virheitä suorituksessaan. Kognitiivisessa vaiheessa vireystilan merkitys korostuu, sillä huomiokyvyn tarve on suuri.

Toinen oppimisen vaihe eli assosiaation vaihe tarkoittaa, että liikesuorituksen perusperiaatteet on opittu, mutta yksilö tarvitsee vielä tukea ja ohjausta suorituksessaan. Tässä vaiheessa oppimisen eteneminen on hitaampaa kuin alussa.

Kolmannessa eli automaation vaiheessa suoritus sujuu jo itsenäisemmin eikä vaadi enää niin paljon huomiota, kun liike ja sensorinen palaute on vakiintunut.

Fittsin ja Posnerin oppimisteorian vaiheet

1. Kognitiivinen vaihe

Muodostetaan käsitys suoritettavasta tehtävästä
Vireystilan merkitys ja huomiokyvyn tarve suuri

2. Assosiatiivinen vaihe

Suorituksen perusperiaatteet ovat jo hallussa, mutta tarvitaan vielä tukea ja ohjausta tekemisessä

3. Automaation vaihe

Suoritus sujuu jo itsenäisemmin, eikä siihen vaadita enää niin paljon huomiokykyä
Liikesuoritus ja sensorinen palaute vakiintunut

Romiszovskin oppimisteoria

Romiszovskin teoria kuvaa hyvin lajitekniikan oppimista ja siinä tapahtuvaa kognitiivista prosessia.

Ensimmäinen vaihe on tiedon hankinnan vaihe, jonka aikana yksilö näkee liikemallin, hahmottaa kokonaissuorituksen, kokeilee ja harjoittelee suoritettavaa tehtävää.

Toisessa vaiheessa yksilö suorittaa toimintoja karkeamotorisesti ja oppii vaihe vaiheelta, kun liikemalli syntyy osaharjoittein.

Kolmannessa eli muuntautumisen vaiheessa opittuja osasuorituksia aletaan yhdistää kokonaissuoritukseksi ja liikesuoritus alkaa tarkentua, kun karkeat virheet vähenevät ja suoritus on aiempaa hienomotorisempaa. Tässä oppimisen vaiheessa mielikuvaharjoittelu tukee oppimista ja esimerkiksi liikkeen rytmiä voidaan jo haastaa ja tarkentaa.

Neljäs oppimisen vaihe kuvaa taidon automatisoitumista, jolloin lajisuoritus vakiintuu ja sitä harjoitetaan vakio- olosuhteissa.

Viides vaihe eli taidon yleistämisen vaihe mahdollistaa jo liikkeen haastamisen ja harjaannuttamisen, jolloin taitoja hiotaan entistä tarkemmaksi ja saavutetaan kilpailu- tai esiintymisvarmuus. Tässä vaiheessa henkinen suorituskyky ja stressinsietokyvyn kehittäminen korostuu esimerkiksi erilaisiin muuttuviin olosuhteisiin totuttautumalla. Mielikuvaharjoittelu toimii tukena myös tässä vaiheessa.

Romiszovskin oppimisteorian vaiheet

1. Tiedon hankinta

Kokonaissuorituksen näkeminen ja hahmottaminen
Liikemallin kokeilu osasuorituksin

2. Karkeamotorinen vaihe

Osasuoritusten karkeamotorinen suorittaminen

3. Muuntautumisen vaihe

Osasuorituksia aletaan yhdistää kokonaissuoritukseksi
Karkeat virheet vähenevät ja suorituksen hienomotoriikka kehittyy
Suorituksen rytmiä voidaan haastaa ja tarkentaa
Mielikuvaharjoittelulla voidaan tukea oppimista

4. Automatisoitumisen vaihe

Lajisuoritus vakiintuu
Harjoitellaan vakio-olosuhteissa

5. Taidon yleistämisen vaihe

Kilpailu- ja esiintymisvarmuuden saavuttaminen
Henkisen suorituskyvyn ja stressinsietokyvyn haastaminen esimerkiksi muuttuviin harjoitusolosuhteisiin totuttautumalla
Mielikuvaharjoittelusta tukea oppimisen syventämiseen

Taidon oppimisesta tiivistetysti

Uuden oppimista keskeisesti eniten rajoittava tekijä on työmuistin rajallisuus. Taito siirtyy pitkäaikaiseen muistiin parhaiten silloin, kun harjoittelua tehdään pitkällä aikavälillä suunnitellusti ja laadukkaasti. Lisäksi mielikuvaharjoittelu tukee ja syventää liikeoppimista sekä kehittää urheilijan itsetuntemusta ilman fyysistä rasitusta.

Taidon oppimisen kannalta liikkeen tai liikeyhdistelmän kokonaissuoritus kannattaa pilkkoa osiin ja harjoitella osataitoja. Rohkea kokeileminen edesauttaa hahmottamaan, missä vaiheessa oppimista ollaan. Palautteen saaminen valmentajalta on myös erittäin hyödyllistä oppimisen tehostamiseksi. Kun osataidot karttuvat, ne alkavat yhdistyä kokonaisuuksiksi. Aluksi taitoa on hyvä harjaannuttaa vakio-olosuhteissa, mutta taitojen vahvistuessa niitä on hyvä haastaa muuttuvissa olosuhteissa. Taidon oppimiseen kannattaa aina varata aikaa ja muistaa, että turvallisuudesta huolehtiminen on kaikista tärkeintä.

Lähteitä:

Mäennenä, J. Olli, J. Puputti, J. Roininen, T. Haverinen, M. Kuukasjärvi, K. Parkkinen, J. 2019. Voimaharjoittelu. Teoriasta parhaisiin käytäntöihin. VK- kustannus Oy. Jyväskylä.

Niittykangas, A. 2021. Sirkusfysioterapeutin haastattelu: Urheiluvammojen ennaltaehkäisy ilma-akrobatialajeissa fysioterapian näkökulmasta. Projektipalaverit.