Liikkuvuus ilma-akrobatialajeissa

Liikkuvuus tarkoittaa nivelen liikelaajuutta. Dynaaminen liikkuvuus tarkoittaa, että nivelessä tai nivelissä tapahtuu liikettä ja lihas-jännekompleksien pituus muuttuu. Staattinen liikkuvuus taas tarkoittaa, että liikettä ei tapahdu vaan liike on staattinen eli paikallaan oleva. Staattinen ja dynaaminen liikkuvuus voivat molemmat olla joko passiivista tai aktiivista. (Hänninen 2019.)

Passiivinen liikkuvuus tarkoittaa lihaksen kykyä rentoutua, kun taas aktiivinen liikkuvuus on liikemalli, jossa venytettävä lihas eli antagonisti rentoutuu ja sen vastavaikuttajalihas eli agonisti supistuu eli tekee lihastyötä. Kuormitettu liikkuvuus tarkoittaa, että venytettävä lihas tuottaa voimaa. (Hänninen 2019.)

Taloudellinen liikkuminen ja voimantuotto vaativat liikkuvuuden ja hallinnan yhteistyötä. Liikkuvuuden lisäämiseen vaikuttavat hermostollisten tekijöiden lisäksi myös eri kudosten mekaaniset tekijät. (Pihlman, Luomala & Mäkinen 2020.) Liikkuvuutta tarkasteltaessa onkin hyvä ymmärtää, että liikkuvuuteen liittyvät niin lihasten, jänteiden, nivelssiteiden kuin hermostonkin toiminta. (Hänninen, 2019).

Liikkuvuusharjoittelu kehittää kudosten kykyä sietää venytystä, kykyä tuottaa voimaa pitkillä lihaspituuksilla ja kestää laajoja liikelaajuuksia.

Niittykangas 2021

Staattinen venyttely tarkoittaa paikallaan tehtävää venyttelyä ja usein tähän yhdistetään asentoon rentoutuminen ja siinä hengittäminen. Staattisesta pitkäkestoisesta venyttelystä huomattavaa on, että akuutisti se heikentää voimantuottoa ja nopeutta, joten esimerkiksi voima- tai lajiharjoituksen alkulämmittelyyn se ei sovi. Huomattavaa on myös se, että kun kuormittavan harjoituksen jälkeen hermosto on väsynyt, lihasten energiavarastot tyhjentyneet ja nestetasapaino järkkynyt, ei staattista pitkäkestoista venyttelyä voida suositella silloinkaan, kun elimistö ja hermojärjestelmä ei ole palautunut akuutista harjoitusrasituksesta. (Pihlman ym. 2020.)

Ilma-akrobaatin liikkuvuudesta

Ilma-akrobatiassa keholta vaaditaan hyviä liikkuvuusominaisuuksia. Lajin erityispiirteisiin kuuluu, että keholta vaaditaan kykyä tuottaa lihasvoimalla laajoja liikelaajuuksia ja voimaa päästä ääriasentoihin lihastyöllä. On hyvin eri asia esimerkiksi rentoutua spagaattiasentoon lattiaa vasten painovoiman avulla passiivisesti, kuin tuottaa aktiivinen 180 asteen spagaattiasento lihastyöllä ylösalaisin ilmassa. Passiivinen spagaattiasento ja kyky rentoutua spagaattiin lattiaa vasten ei edesauta aktiivisen spagaatin saavuttamista. (Niittykangas 2021).

Voimaharjoittelu lisää liikkuvuutta sillä liikelaajuudella, jolla sitä toteutetaan. Liikkuvuus ja voimantuotto siis liittyvät läheisesti toisiinsa ja lajisuorituksen ja vammojen ennaltaehkäisyn kannalta on tärkeää, että voimantuotto onnistuu hyvin myös pitkillä lihaspituuksilla ja laajoilla liikelaajuuksilla. (Niittykangas 2021.)

Laajojen liikelaajuuksien turvallinen tuottaminen edellyttää hallintaa ja hallinta taas edellyttää lihastyötä. Tästä syystä esimerkiksi spagaatiasennon tulisi olla rennon, velton ja passiivisen sijaan vahva, hallittu ja aktiivinen. Turvallisessa spagaatiasennossa lihakset työskentelevät koko ajan aktiivisesti. Esimerkiksi polviniveltä ympäröivien lihasten tulisi olla aktiivisina ja polvinivel hallittuna, jotta polvinivel ei yliojennu ja yliojentuminen kuormita polvinivelen nivelsiteitä ja ligamentteja.

Heikko liikkuvuus ei tarkoita venyttelyn puutetta.

Niittykangas 2021

Liikkuvuusharjoittelun yksi keskeisin perusajatus on, että sen tulisi olla säännöllistä. Jotta liikkuvuutta voidaan lisätä, sitä on harjoitettava monipuolisesti ja usein, jolloin liikkuvuusominaisuuksia lisäävästä liikkumisesta tulee pysyvä osa liikkumista. Liikkuvuusharjoitteluun yhdistyy myös taitojen oppiminen, sillä esimerkiksi spagaattiasentoon pääsemisen ja sieltä poistumisen tulisi onnistua monella eri tavalla. Liikkujan on siis kyettävä tuottamaan voimaa spagaatiasennon lisäksi monipuolisesti myös liikelaajuuden lähimaastossa – esimerkiksi sivuspagaatin kautta etuspagaatiin turvallinen siirtyminen vaatii liikkuvuuden lisäksi voimantuottokykyä. (Niittykangas 2021.)

Lähteitä ja lisää luettavaa:

Hänninen, H. 2019. Liikkuvuus – Osa 1: Mikä venyttelyssä venyy? Lihastohtorin blogi.

Niittykangas, A. 2021. Sirkusfysioterapeutin haastattelu: Urheiluvammojen ennaltaehkäisy ilma-akrobatialajeissa fysioterapian näkökulmasta. Projektipalaverit.

Pihlman, M. Luomala, T. & Mäkinen J. 2020. Liikkuvuusharjoittelu – hallittua voimaa ja liikkuvuutta. VK-Kustannus Oy. Lahti.